Kiinalainen sateenvarjo


Nykyaan ei ole.
L.G.Nicolay’n poika Paul Nicolay, joka toimi lahetystyotehtavissa Englannissa tutustui siella kuuluisaan englantilaiseen puutarhakultturiin. Siella han naki korkealla paikalla olevia “sateenvarjoja” ja josta avautui nakoala koko ymparistolle.
B.M.Sokolovin mukaan, “kiinalaisesta maailmasta tuli osa sivistyspuutarhamaailmaa…”Merkittava osuus kuuluu kiinalaiselle vaikutusvallalle – ‘luonnon” puutarhojen ja Kansan arvoituksellisten alymiesten luojalle, tarkeinta on omaksua maisemapuutarha alueena, jolla on oma historiansa ja maantiede ja minne voidaan menna samoin kuin maailmankartalle”. Paul lahetti piirustukset Monrepos’n puutarhurille Bisterfeldille, joka rakensi sateenvarjon ja portaat korkealla siirtolohkareella kartanon paaportin itaiselle puolelle. Ensimmaisen kerran Ludvig Henrich Nicolay naki uuden rakennelman tullessaan Monrepos’n kesakuussa v.1798. Kuten kirjoitti isa pojalleen, “ olin melko yllattynyt nahdessaan suuren herkkusienen korkealla kivella. Se on hyva, taitavasti toteutettu idea”.
“Kiinalainen sateenvarjo” yhtena Monrepos’n maisemanahtavyksista oli v.1830 Paul Nicolay’n tilauksena painettu lautasilla Koopenhaminan kuninkaallisella posliinitehtaalla.
Kuten kirjoitti Eva Ruoff “ ensimmaiset  maisemapuutarhoissa ilmestyneet kiinalaiset sateenvarjot myohemmin herattivat innostuksen rakentaa kaikilla nakoalapaikoilla erillaisia koristeellisia katoksia.
Vanhoissa valokuvissa voi nahda, esimerkiksi, 1870-luvulla Imatran rannalla oleva punainen sateenvarjo on paljolti rumempi ja karkeatekoisempi mita Monrepos’n vastaava vanha rakennelma”.
V 1870 jalkeen “Kiinalaisesta sateenvarjosta” julkipainoksissa ei ole maininta